Pieniä tipuja, isompia tekoja

Kun kiertotalous ja materiaalien hyötykäyttö ovat keskustelun aiheina oluttuvan nurkkapöydässä tai hienoilla illalliskutsuilla, on se merkki siitä, että ajan hermolla ollaan. Näiden aiheiden lisäksi tämän tarinan keskiössä ovat myös pikkulinnut.

Ensin oli kokeilu  

Staran pilaantuneiden maiden työyksikön operoimalla Kivikon maamassojen käsittelykentällä on jo useita vuosia otettu vastaan työmailta tulevia hyötykäyttökelpoisia pintamaita. Hyötykäyttöä on viime vuosina erilaisin keinoin tehostettu. Keväällä 2019 käynnistettiin kentällä kierrätyskasvualustakokeilu yhdessä kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Tarkoitus oli kokeiluluontoisesti katsoa, miten kentälle tulevista maamassoista saadaan valmistettua sopivia kasvualustatuotteita Staran viherrakennuskohteisiin.

Kentällä massat ohjattiin eri aumakasoihin karkeasti sen mukaan, olivatko ne nurmi- vai metsäpintamaita tai minkälaisista kohteista ja kuinka paljon niitä tuli. Tämän jälkeen massat käsiteltiin joko välppäämällä, seulomalla tai molemmilla. Välppäämisellä tarkoitetaan eräänlaista esiseulontaa, jolla maamassoista pystytään erottelemaan isot kappaleet, kuten kivet ja juuret. Tämän jälkeen ne on tarvittaessa helpompi seuloa kauha-, tai tasoseulalla haluttuun raekokoon.

Massoille tehtiin myös viljavuusselvitykset sekä omat reseptöinnit kutakin neljää kasvualustatuotetta varten. Reseptöinti tarkoittaa sopivaa sideaineiden sekoitusuhteen etsimistä. Sideaineina käytettiin muun muassa kompostia, turvetta tai leikkihiekkaa. Näin lopputuotteesta saatiin sitä mitä haluttiinkin

Alkukesästä, kun töitä tehtiin täydellä teholla, järjestimme kenttäkatselmuksen työnäytöksineen. Demonstraatio oli ilmeisen onnistunut, kun syksyn kokouksissa keskusteltiin jo siitä, miten Kivikon tuotteita voitaisiin jatkossa ohjata kaupungin viherrakentamishankkeisiin. Kivikon lisäksi laadukkaita kasvualustoja on myös Talissa. Suunta on oikea, kun jatkossa kasvualustat tuotetaan itse ja mielellään kustannustehokkaasti, samalla kun ulkopuolista hankintaa vähennetään. Varsinainen kasvualustatuotanto käynnistetään Kivikossa kevään 2020 aikana.

Sitten luonto puuttui asiaan

Maa-aineksia tuli kentälle viime kesänä melko paljon, joten tuotantoa riitti pitkälle syksyyn asti. Kentältä myös vietiin Staran kohteisiin paljon sekä valmista kasvualustaa, että jalostamatonta maata. Kuorma-autoliikenne oli lähes katkeamatonta koko kesän.

Kun ollaan työmailta tulevien kierrätettävien maa-ainesten kanssa tekemisissä, on nykyään pakko huomioida myös vieraskasvilajit. Vaatimus tulee EU-lainsäädännöstä.

Heinäkuussa tehdyn vieraslajikartoituksen yhteydessä havaittiin, että yhdessä isossa maa-ainesaumassa taitaa olla kivitaskun pesä. Auma oli sellainen, jota oli muutaman päivän päästä tarkoitus ruveta ajamaan pois. Itse pesää ei löytynyt, mutta kivitaskuemon käytös oli sellaista, ettei se jättänyt arvailujen varaa. Laskin kotitarve-ornitologin ammattitaidolla, että tässä vaiheessa kesää saattaisi toisen pesueen poikasvaihe olla jo aika pitkällä. Linnut eivät siis olleet ollenkaan häiriintyneet meneillään olevasta kone- ja autorallista, vaan olivat ainoastaan tehneet pesänsä sopivaksi katsomaansa paikkaan. Olivat hyörinään jo tottuneet. Vai oliko se kenties laskelmoitua toimintaa muna- ja poikasrosvojen varalta?

Pidimme auto- ja konemiesten kanssa pienen palaverin asiasta. Me raavaat ukot herkistyimme toteamaan täysin yksimielisesti, että kivitaskut viettäkööt perhe-elämää tarvitsemansa ajan, me ajamme sillä aikaa ulos muita kentällä olevia aumoja. Pari puhelinsoittoa vastaanottopäähän, että nyt meni kuviot pikkuisen uusiksi, mutta hyvästä syystä. Asia hoitui ja töitä saatiin jatkettua keskeytymättä.

Kävin tästä noin kahden viikon päästä tarkastamassa pesäauman, eikä kivitaskuemo enää maiskutellut varoitusääniään. Muutakaan pikkulintuelämää ei näkynyt. Tästä päättelimme, että pesä on tyhjä, joten auma saatiin ajettua pois.

Tulevaisuudennäkymiä

Yhteistyö työmailta tulevien pintamaiden kierrätyksessä ja hyödyntämisessä on lähtenyt hyvin käyntiin. Kun koko ketju saadaan toimimaan kunnolla ja käytännöt vakiinnutettua, ollaan jo aika pitkällä.

Keskustelua on ollut myös työmailta tulevien savien sekä niin sanottujen kynnysarvomaiden hyötykäytön kehittämisestä. Savimaiden loppusijoitus ulkopuoliseen vastaanottoon muodostaa monesti ison osan työmaan kokonaiskustannuksista, joten hyvien savimassojen hyötykäyttömahdollisuuksia on syytä tutkia. Tehtävää riittää.

Summa summarum: Kivikon kierrätyskasvualustakokeilu onnistui hyvin ja muidenkin maa-ainesten hyötykäyttöä suunnitellaan. Myös kivitaskuemo sai poikasensa maailmalle.

Kelpo tekoja kaikki.

Markku Nevalainen

Staran kaupunkitekniikan rakentamisen ympäristöinsinööri, pilaantuneiden maiden käsittelyn asiantuntija

Kuva: Canva / Gerdzhikov